Julkaistu 30. marraskuuta 2012.
Konginkankaan onnettomuus j�tti pysyv�n j�lkeen Suomen tieliikenteen historiaan. Turmaa seurannut keskustelu ei n�yt� laantumisen merkkej� viel�k��n. Kun Tiehallinnon yli-insin��ri oli todennut Nelostien pinnan ep�tasaisuuksien vaikuttaneen yhdistelm�ajoneuvon hallinnan menetykseen, alkoi my�s keskustelu teiden kunnossapidosta. Syytt�v� sormi osoitettiin viranomaisiin ja p��tt�jiin.
Teiden rapistuminen on jatkunut viel� 2010-luvulla. Tilanteeseen puuttumisesta on moni ehdokas saanut vaaliteeman, jonka turvin on saattanut p��st� p��t�ksentekoon k�siksikin. Siltik��n tilanne ei n�yt� j�rin valoisalta. Kuinka pahaksi alempi tieverkko p��sek��n, ennen kuin jotain tapahtuu – jos edes tapahtuu mit��n?
Tiehallinnon tiepiirit ja l��ninhallitusten liikenneosastot muuttuivat vuoden 2010 alussa elinkeino-, liikenne- ja ymp�rist�keskuksiksi eli ely-keskuksiksi. ELY:n valtakunnallisella nettisivulla todetaan: "Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue vastaa Suomen maanteist�. Turvaamme maanteiden p�ivitt�isen liikenn�it�vyyden ja hoidamme tieymp�rist�� sek� siihen liittyvi� varusteita ja laitteita kunnossapidon toimin. Parannamme liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta tiehankkeilla."
Saadakseni vastauksen mielt� vaivaavaan kysymykseen tiest�n heikkenemisest� otan yhteytt� ELY-keskukseen. Samalla voisin selvitt�� er�iden Keski-Suomen hankkeiden tulevaisuutta ja puhua raskaan liikenteen roolista tieverkon hallinnoinnissa. Ehdotan tapaamista jonkun tieviranomaisen kanssa blogikirjoituksen tausta-aineiston saamiseksi. Teiden parissa ty�skentelev� henkil� jos kuka voi varmasti antaa selkeit� vastauksia selkeisiin kysymyksiin. Enemm�nh�n olen liikkeell� bloggaavana tienk�ytt�j�n� kuin tietoa v�litt�v�n� toimittajana.
Tapaaminen j�rjestyy lopulta.
Kauan odottamani p�iv� on maanantaina 26. p�iv� marraskuuta. Kysymyspaperi, lehti� ja kyn� repussa astelen ankeassa syyss��ss� Lutakon juuri valmistuneen aukion l�pi. Koristeellisten sein�mien ja korkealle kohoavien rakennusten takana kohisee Rantav�yl�. Se oli valmistuessaan yksi merkitt�v� askel Jyv�skyl�n kehitt�misess�, sill� tuhdisti kasvanut Nelostien liikenne saatiin pois keskustan kaduilta. Nyt se on Jyv�skyl�n ohi kulkeva tie, jonka varrelle kaupunki on voinut pystytt�� suoranaisen n�yteikkunan.
Olin sopinut tapaamisesta s�hk�postitse investointip��llikk� Hannu Keralammen kanssa. H�nen pyynn�st��n olin l�hett�nyt suunnittelemani kysymykset etuk�teen. Koska vastaaminen pariinkymmeneen kysymykseen olisi vaatinut kohtuuttomasti aikaa, oli Keralampi pyyt�nyt minut ELY-keskuksen toimipaikkaan jutustelemaan asioista ihan kasvotusten. T�ll�in kysymysten aiheiden taustoja olisi helpompi k�sitell�, eik� tiedon v�litt�minen keskustelemalla veisi niin paljon aikaa.
ELY-keskuksen tiloihin saapuminen on h�mment�v��. Varsinaisten toimitilojen remontin takia virasto on muuttanut Lutakossa sijaitsevaan Innova-rakennukseen, jossa minun t�ytyy ilmoittautua ja k�ytt�� kulkulupaa. Keralammen saattaessa minut neuvotteluhuoneeseen hissin k�ytt� vaatii kulkukortin n�ytt�mist�. Alan tuntea itseni ehk� liian v�h�p�t�iseksi henkil�ksi t�llaisiin puitteisiin: onnettomaksi blogin pit�j�ksi paikassa, johon vain eliittimedian edustajat akkreditointeineen saisivat astua.
Kuljemme sermeill� t�ytetyn tilavan huoneen l�pi. Ihmiset ovat ty�n touhussa, kuka omalla ty�pisteell��n, kuka taas ty�kaverin seurassa. Nimikylteiss� lukee liikennelupa-asiantuntijaa, tienpidon asiantuntijaa, liikennej�rjestelm�asiantuntijaa. Omat ammattisuunnitelmat joutuvat taas hetkeksi koetukselle: miten mielenkiintoista olisikaan ty�skennell� t�llaisissa puitteissa liikenneasioiden parissa. Saavumme kuitenkin neuvotteluhuoneeseen, josta aukeaa n�kym� kaupungin keskustaan – ja v�liss� luikertevalle Rantav�yl�lle.
Tieasioista keskustelemaan saapuu Keralammen lis�ksi vaikutusvaltainen henkil�, vastuualuejohtaja Jukka Lehtinen. Keskustelun aluksi h�n pyyt�� minua huomioimaan toimittajan eettiset ohjeet. Vastineeksi ajalle, jonka he minulle antavat, he odottavat vastuullista toimintaa. Hetkeksi uskon olevani keskustelemassa jostain ihan muusta kuin tieasioista.
Yll�tt�v�sti alussa Lehtinen my�s haluaa varmistaa, ett� ymm�rr�n Liikenneviraston ja ELY-keskusten v�lisen eron. Ehk� olin kysymyksiss�ni painottanut liikaa asioita, jotka ovat enemm�n Liikenneviraston p��tett�viss�. Kyseess� on t�ysin eri virasto, joka kuitenkin ohjaa kaikkia Suomen ELY-keskuksia. Muutaman vuoden takaisesta sekavasta valtion virastojen uudistuksesta siis l�ytyy jotain johdonmukaistakin.
Otan puheeksi valtatie 4:n, tuttavallisemmin siis Nelostien, tai Nelosen, niin kuin tieviranomainen v�yl�� kutsuu. Viisarim�en ja Vaajakosken Kanavuoren v�li avattiin liikenteelle vuoden 2010 lopussa. Liikenne siirtyi kapealta ja mutkittelevalta v�yl�lt� leve�lle valtatielle, jossa on ohituskaistaa, keskikaidetta ja satasen rajoitusta. Toisaalta kokonaan uuden osuuden loppuessakaan ei tarvitse palata k�r�ttelyvauhtiin, sill� aina Heinolan Lusiin asti tiet� paikoin levennettiin, siihen rakennettiin ohituskaistoja ja liittymi� ehostettiin. Mutta siit� huolimatta v�lille j�i 80:n rajoituksia, pitki� osuuksia ilman mahdollisuutta turvalliseen ohittamiseen sek� odottamista sivutien risteyksiss�. Miksi tiet� ei tehtyk��n kerralla kunnolla?
Jukka Lehtinen antaa vastauksen perinteisell� rahaa kuvaavalla eleell�, sormien yhteen hieromisella. T�ss� vaiheessa on alettava tottua tuttuun syyhyn: raha ei riit�.
Lusista eteenp�in, aina Helsinkiin asti, moottoritie on kaksikaistaista molempiin suuntiin. Keskell� on kunnon viherkaistale. Kes�isin baanalla saa p��stell� sataakahtakymppi�. Miksi riemun on loputtava siihen, kun valtatie 4 eroaa vitostiest� kohti Jyv�skyl��?
"Lusi–Kanavuori-v�lin parantamiseen annetulla rahalla, 100 miljoonalla eurolla, saatiin tehokkaimmat toimenpiteet", Lehtinen kertoo. Tie ei kuitenkaan ole tavoitetilassa, joskin monen mielest� se on kyll� jo hyvin sujuva. Sit� paitsi tien jatkuessa Keski-Suomeen liikennem��r�t putoavat kauas niist� m��rist�, joita vaikkapa Lahden ja Helsingin v�lill� on. N�inp� ainakaan 2+2-kaistainen moottoritie ei ole tarpeellinen. Mutta mit� tulee edes 80:n alueiden v�hent�miseen, ohituskaistojen lis��miseen ja risteyksien parantamiseen, seuraavat toimenpiteet siirtyv�t kauas tulevaisuuteen. Sit� ennen on paljon muita ja t�rke�mpi� hankkeita.
Yksi sellainen t�rke�mpi hanke on Nelostien parantaminen Jyv�skyl�n Kirrin sek� Tikkakosken v�lill�. Parannuksen tarve todettiin ensimm�isen kerran jo 15 vuotta sitten, mutta moottoritieksi ei valtatie viel� ole muuttunut.
"Suunnitelma menee eteenp�in koko ajan" kertoo vastuualuejohtaja Lehtinen. Tiehanke on k�ynyt jo l�pi valtavia virallisia vaiheita, joita laki vaatii. On ollut ymp�rist�vaikutusten arviointia, on ollut yleissuunnitelmaa, on ollut tietoimituksia, on ollut laskelmia, mittauksia ja tiedonantoja. Samaan aikaan kun liikenne on jatkanut tauotonta soljumistaan Nelostiell�, on viranomaiskoneisto py�rinyt taustalla. V�h�n aikaa sitten valmistui Kirrin ja Tikkakosken v�lin tiesuunnitelma. Kaikki alkaa olla siis valmista, mutta viimeinen niitti puuttuu. Se on rahoitus.
Rahaahan ei t�ll� hallituskaudella Kirrin moottorien jatkeelle tippunut. Aikaisintaan urakkaan p��st��n k�siksi joskus vuoden 2015 j�lkeen. Nyt rahaa saavien tienhankkeiden joukossa on muun muassa rekkaliikenteen odotusalue Vaalimaalle, valtateiden 3, 5, 6 ja 8 parannusta ja p��kaupunkiseudun keh�teiden ehostusta. Varmasti ne ovat t�rkeit� hankkeita, mutta Keski-Suomi j�i puille paljaille.
Tosin osa aiotuistakin hankkeista taitaa olla ilman rahoitusta, niin kuin viime p�ivien uutisointi on tuonut ilmi. En silti nosta keskustelussamme esiin leikkauslistoja enk� Liikenneministeri�n ja Liikenneviraston v�lisi� sotkuja. Tunnelma on jo muutenkin hankala. Koen olevani taas liian pieni ja ymm�rt�m�t�n kansalainen kyseenalaistamaan valtavan koneiston oikkuja, jos sellaisia edes on. Minusta on vain helpointa tyyty� kysym��n, milloin moottoritiet� voidaan odottaa. Vastaus on p��telt�viss�: sitten kun poliitikot avaavat rahahanat.
Eik� poliitikkoja sitten voisi patistaa? Pit�isik� kansan valita sellaiset p��tt�j�t, jotka ajaisivat tien l�pi vaikka v�kisin? Lehtinen ymm�rt��, ett� nyt taloustilanne on eritt�in hankala, eik� luultavasti kenenk��n olisi helppo nyhv�ist� valtion kassasta rahoitusta yksitt�iselle tiehankkeelle. Kun rahaa ei ole, sit� ei ole.
Sama koskee Vaajakosken puolta. Liikenneympyr� ja 50:n ja 60:n tuntinopeudet eiv�t ole valtatiell�k��n tavattomia, mutta Vaajakoskella kulkee kahdella eri suuntaan menev�ll� kaistalla sent��n nelj� valtatiet�. Keskisuomalaisessa julkaistiin helmikuussa 2012 juttu, jonka mukaan uutta moottoritiet� aletaan suunnitella niin sanotun siltavaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehdon mukaan tie kulkisi Varassaaren kautta nelikaistaisena ja liittyisi nykyiseen Vaajakosken moottoritiehen Jysk�ss�. Kustannusarvio on rapiat 115 miljoonaa euroa, eli 15 miljoonaa enemm�n kuin moninkertaisesti pidempi Kirrin ja Tikkakosken v�li.
Vaajakosken ohitustie n�ytt�isi niin kutsutussa siltavaihtoehdossa t�lt�. Kuva on vain suuntaa-antava, ei siis tarkka kuvaus. Napsauta kuvaa n�hd�ksesi sen suurempana.
Kokeillaan siis jotain pienemp�� ja paikallisempaa hanketta. Laukaantien parannuksen tarve on ilmeinen: tonttien ja sivuteiden liittymiss� voi joutua joskus odottelemaan kauankin. Hankalampaa asia on viel�p� kuorma- ja linja-autojen osalta, koska niill� ei voi hitaamman kiihtyvyyden vuoksi menn� mihin tahansa v�liin. Raskain liikenne j��nee pahimpien ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jolloin Laukaantielle p��seminen ei ole ihan mahdotonta jatkuvien autojonojen vuoksi. Silti suunnitellut lis�kaistat, Suluntien valo-ohjaus ja tonttiliittymien uudelleen j�rjesteleminen on varmasti enemm�n kuin tervetullut muutos.
T�ll� kertaa hankkeessa on mukana toinen merkitt�v� maksaja, Jyv�skyl�n kaupunki. Se ei kuvioissa kuitenkaan hyv�� hyvyytt��n vaan painavista syist�. Ensinn�kin tien parannus vaikuttaa l�heiseen katuverkkoon, joka on kaupungin vastuulla. Lis�ksi asiassa vaikuttaa kaavoitus: jos alueen asemakaava ei tunne tiet�, ei tiet� saa alueelle rakentaa. Ja hy�tyyh�n kaupunki tiest� muun muassa maank�yt�n tehostumisen my�t� sen verran, ett� ei valtio ala ilmaiseksi moista parannusta tarjoamaan. Hy�tyj� maksaa.
Rahoitusp��t�st� ei silti Laukaantien parannuksestakaan ole tehty. T�ll� hetkell� kun ei rahaa ole.
Eik� edes joitain ensiavun toimia voitaisi tehd�? Liikennevalot kuuluvat lopulliseen suunnitelmaan joka tapauksessa, joten eik� ne voitaisi nyt alkuun rakentaa? Silloin Kangasvuorentien risteyksen sijaan voisi suosia v�h�n matkan p��ss� sijaitsevaa Suluntiet�, ja toisaalta autovirran seisahtuessa punaisiin valoihin p��sisi muista risteyksist� pujahtamaan p��tielle.
T�t� ajattelua voidaan soveltaa l�hinn� silloin, kun isoja parannuksia ei ole n�kyviss�. N�in k�vi esimerkiksi valtatiell� 3 H�meenkyr�ss�, jossa tie j�i kulkemaan taajaman l�pi liikenteen m��r�n kasvettuakin. Muutamaan risteykseen kuitenkin rakennettiin liikenneympyr�, ja ne ovat toimineet t�h�n p�iv��n asti. Seuraavaksi valtatie onkin siirtym�ss� ohikulkutielle.
Uusia teit� siis rakennellaan, vaikkakaan ei niink��n Keski-Suomessa. Silti kun t��ll�kin odotetaan kuumeisesti rahaa teiden rakentamiseen, on kyse isoista p��v�ylist�. Samaan aikaan joillakin pienemmill� teill� pinta vain rapistuu entisest��n. Nopeusrajoitus laskee sit� enemm�n, mit� vaarallisemmiksi painaumat, halkeamat, montut ja irtoaines k�yv�t. Hyv� esimerkki on minusta Ronsuntaipaleentie, joka kulkee Jyv�skyl�st� lounaaseen.
"Jos asetat Ronsuntaipaleentien ja vaikkapa Nelostien vertailuun, arvaa, kumpi on t�rke�mpi", Lehtinen heitt��. "Kun rahaa on v�h�n, pit�� mietti�, mitk� asiat ovat t�rkeit�. P��teill� on turvattava tietty palvelutaso."
Mielenkiintoisesti esiin tulee sellainen seikka, ett� vanhempi ik�polvi on tottunut runsaaseen teiden rakentamiseen. 1900-luvun puoliv�lin j�lkeen rakennettiin paljon ja pidettiin huolta entisest�. Silloin rahoitus kaikelle toiminnalle tuntui itsest��nselv�lt�. Nyt kun huonokuntoisia teit� ei automaattimesti parannella ja joskus uusiakin joudutaan odottamaan vuosikausia, tuntuu aika kovin seonneelta. Todellisuudessa kyse voisi olla vain jonkinlaisesta v��ristyneest� mielikuvasta. Asiathan pit�isi aina asettaa laajaan tarkasteluun: Liikenne on lis��ntynyt valtavasti. Teit� on tullut enemm�n. Yhteiskunta on muutenkin erilainen.
Viimeiseksi haluan nostaa esiin raskaan liikenteen ja keskustella tienpit�j�n suhteesta maamme tavara- ja henkil�kuljetusten selk�rankaan. Jo Nelostiest� keskustellessamme en voinut olla kysym�tt� niin sanotusta Viisarim�est�. Kyseess�h�n on suhteellisen jyrkk� ja pitk� nousu noin 30 kilometrin p��ss� Jyv�skyl�st�. Uusi Kanavuoresta rakennettu tie p��ttyy v�h�n ennen m�ke�, eik� m�keen juuri koskettu – saati sitten, ett� sit� olisi kierretty. Eik� m�ke� olisi voinut loiventaa, jotta talven liukkailla ei tarvitsisi j�nnitt�� ison auton ratissa?
"Viisarim�en mittakaavassa ajatus on j�rjet�n", Lehtinen summaa. Hankkeessa olisi t�ytynyt huomioida se, ett� m�est� ker��ntynyt massa olisi saatava johonkin. Miten olisi vaikkapa maa-aineksen kuljettaminen jonkin tien pohjaksi? Silloin taas kuljettaminen maksaisi, eiv�tk� kustannukset en�� mahtuisi budjettiin.
My�sk��n tien rakentaminen toista kautta siten, ett� m�ki olisi kierretty kaukaa, ei ollut varteenotettavaa. Uusien linjojen vet�misess� kuvioihin tulee mukaan aina valtavasti huomioitavia asioita, kuten mielipiteet, asutus ja luonnonarvot. Vaihtoehtojen vertailussa tultiin siihen tulokseen, ett� valtatiet� ei kannata vet�� uusille urille.
Viisarim�ki tai oikealta nimelt� Vestonm�ki. M�en jyrkkyys ja pituus hyydytt�� useimmat lastatut yhdistelm�t noin puoliv�liss�. Ohituskaistan ansiosta sen ei pit�isi haitata muuta liikennett�.
Viisarim�ki on peruja silt� ajalta, kun Nelostie kulki Jyv�skyl�st� Lahteen P�ij�nteen l�nsipuolta eli J�ms�n kautta. Silloin nykyisen valtatie 4:n kohdalla kulki kantatie 59, jolta tuskin olisi voinutkaan odottaa massiivisia raskasta liikennett� helpottavia j�rjestelyj�. Vuonna 1996 Nelostie siirrettiin kantatien paikalle tienumerointia muuttamalla, ja niin se on suurimmaksi osaksi siin� edelleenkin.
Nykyisin voisi arvella asioiden olevan toisin, sill� raskaan liikenteen m��r� on kasvanut merkitt�v�sti. Tienpit�j� huomioi erilaisten tienk�ytt�jien osuuden tietysti tien kuormituksen ja mitoitusten m��rittelyss�. Kirjastosta voi l�yt�� kirjoja, joissa selostetaan esimerkiksi risteysten mitoittaminen niin sanottuja mitoitusajoneuvoja k�ytt�m�ll�. Samoin suuret massat asettavat vaatimuksia esimerkiksi tien rakenteeseen sek� meluntorjuntaan. Valtateit� ajettaessa tuskin monella ison auton kuljettajalla onkaan mit��n valittamista ajov�yl�n laadusta lukuun ottamatta tietysti joitakin erityisen jyrkki� nousuja ja laskuja. Valmiiksi tehdyt kaavat ovat riitt�neet hyvien teiden tekoon ilman, ett� suunnittelijalla olisi v�ltt�m�tt� n�kemyst� kuorma-auton ratin takaa.
Kaupunkien alueella kuitenkin tilanne monimutkaistuu, koska ymp�rist� muuttuu suoraviivaisesta etuajo-oikeutetun tien paahtamisesta vilkkaaseen liikenteeseen, suojateihin, valo-ohjattuihin risteyksiin, liikenneympyr�ihin ynn� muihin. Aiemmin mainitun Laukaantien parannuksen suunnitelmiin kuuluu valo-ohjatun risteyksen rakentaminen Suluntien risteykseen, joka sijaitsee kaupungista p�in tultaessa jyrk�hk�n m�en laella. Nykyisen kuudenkympinkin vauhdilla – saati sitten, kun rajoitus laskee 50:een m�en juurella ja muu liikenne voi puuroutua – ei vauhti v�ltt�m�tt� riit� viem��n raskasta autoa vaihtamatta m�en p��lle. Mit� sitten, kun m�keen joutuisikin seisauttamaan punaisten valojen takia?
Jo suunnitelmankin mukaan m�en loiventaminen tulee tarpeeseen, jos liikennevalot m�en harjalle tulevat. Oikein liukkaalla kuitenkin pienen pienikin nousu voi olla kohtalokas rekalle. Riitt��k� siis pelkk� loivennus?
"�l� viitsi edes vaivautua miettim��n, voisiko paikassa tehd� jotain muuta" Jukka Lehtinen teilaa ajatukset. Jokainen m�en ymp�rist�� tutkiva voi huomata, ett� mit��n vaakasuoraa tiet� ei paikkaan saa rakennettua. "Rahaa pannaan paljon, jotta tiet saadaan uudelle tasolle. Kokonaan kaikkien tienk�ytt�jien kannalta hyv�� ratkaisua ei kuitenkaan voi saada." Toisaalta kyseisen kaltaisessa tilanteessa voidaan tehd� muita auttavia toimenpiteit�. Ensinn�kin tien pinta voidaan kunnossapidon toimenpitein pit�� mahdollisimman pit�v�n�. Lis�ksi esimerkiksi valo-ohjauksen yhteenkytkenn�ll� saadaan aikaan sellainen tilanne, ett� edelt�v�st� Sorastajantien risteyksest� l�hestytt�ess� punaisen valon ei pit�isi keret� vaihtua m�en p��ll�.
Raskaan liikenteen m��r�n kasvun kanssa ovat ehk� samaan aikaan lis��ntyneet kohtaamisonnettomuudet eli tilanteet, joissa henkil�auto syyst� tai toisesta on ajautunut rekan keulaan. Vaikka usein onnettomuuden syy j�� arvoitukseksi, voi tapauksissa arvella olevan todenn�k�isesti kyse itsemurhista. El�m�n p��tt�minen sill� tavalla j�tt�� varmasti j�ljen toisen, syytt�m�n osapuolen el�m��n. Tieviranomaisella on k�ytett�viss� keino, joka nollaa kohtaamisonnettomuudet – keskikaiteet. Keskikaiteita on rakennettu, ja rakennetaan, vain murto-osalle valtateidenk��n kilometreist�.
Lehtisen mukaan keskikaiteiden sijaan usein tehd��n muihin paikkoihin joitain muita ratkaisuja, jotka v�hent�v�t onnettomuuksia. Vaikka keskikaide est��kin kohtaamisonnettomuudet, ei se sitten juuri muuten autakaan. Edelleen ovat mahdollisia esimerkiksi ohitustilanteissa tapahtuvat vaaratilanteet, vaikka ohituskaistoja reunustaisi keskikaide. Lis�ksi keskikaiteiden rakentamisessa t�ytyy huomioida erikoiskuljetukset, koska kaiteen kapeamman puolen ajoradan t�ytyy j��d� tietyn levyiseksi. Keskikaideosuuksilla liittym�j�rjestelyt t�ytyy my�s rakentaa kalliimmiksi. Samoin jokainen keskikaiteen reunustamalla osuudella traktorin per�ss� mateleva voi kysy� itselt��n, kannattaako vai vastustaako siin� tilanteessa kaiteita.
Valtateill� olosuhteet ovat loppujen lopuksi ihan jokaiselle tienk�ytt�j�lle v�hint��n kohtuulliset, mutta joka paikkaan ei vie valtatie. Suomessa tieverkko koostuu valtateit� pienemmist� teist�. Seuraavana tiehierarkiassa tulevat kantatiet, sitten seututiet ja lopuksi yhdystiet. Mit� alemmaksi luokittelussa menn��n, sit� rupuisemmaksi tie tavanomaisesti k�y. Pienimm�t tiet ovat kapeita, mutkaisia ja m�kisi�. Niit� ei ole v�ltt�m�tt� p��llystetyk��n, ja hoidon kiireellisyydess� ne pit�v�t h�nt�p��t�.
Tien numero 638, ja tarkemmin sen osuuden Laukaan Lepp�vedelt� Tikkakoskelle, eli Kuukanp��ntien, moni voisi luokitella joksikin alemman luokan tieksi. Todellisuudessa kyse on silti seututiest�. Se on jatkoa Vaajakoskelta Lepp�vedelle kulkevalle osuudelle. Tie rakennettiin 2000-luvulla logistiseksi oikoreitiksi, jonka avulla raskas liikenne voi v�ltt�� Jyv�skyl�n Sepp�l�n alueen liikenteen suunnatessaan pohjoiseen. Tie on kuitenkin varsin kapea. Reunaviivan j�lkeen ei juuri asfalttia ole ja mutkia sek� m�ki� l�ytyy. Rekkojen kohdatessa kuski kuin kuski varmasti katselee sivupeilist� paikan mahdollisimman l�helt� reunaviivaa – ei kuitenkaan toivottavasti sielt� pientareen puolelta. Siihen kohtaan kun lis�t��n viel� ilman heijastinta kulkeva jalankulkija, voinee viimeist��n jokainen ammattiautoilija todeta tien tarkoituksesta: Ironista.
Jukka Lehtinen ei kriitikist� h�tk�hd�. Sen sijaan h�n esitt�� vastakysymyksen: Olisiko tie pit�nyt j�tt�� tekem�tt�? Kuinka moni vaikkapa Kaukokiidon terminaalista pohjoiseen p�in l�htev� autoilija mieluummin oikaisee Lepp�veden kautta kuin kiert�� Lohikosken risteyssillan kautta? Tien ilmeisist� vajaavaisuuksista Lehtinen toteaa sen, ett� tie piti suunnitella sellaiseksi, ett� sen rakentamiseen voitiin osoittaa rahoitus. Jos kaikki olisi tehty viimeisen p��lle my�s raskaan liikenteen kannalta, olisi hintalappu voinut nousta niin korkeaksi, ett� koko yhteys olisi saatukin unohtaa.
J�lleen kerran on siis tieasioissa ollut raha se, joka ratkaisee.
Tilanne alkaa n�ytt�� varmasti toivottomalta. Aivan kuin ELY-keskuksella ei olisi yht��n rahaa. Tyhjenik� lipas Kuokkalan keh�v�yl��n ja K�nkk�l�n liittym�j�rjestelyihin? Eik� maan johdon rahahanat aukea tipankaan vertaa?
Heti keskustelun alussa puhuimme ELY-keskuksen t�m�n vuoden rahapotista. Kassaan kilahti 30 miljoonaa euroa. Siit� noin 10 prosenttia k�ytet��n pieniin parannuksiin ja liikenneturvallisuutta kohentaviin toimenpiteisiin. Loput rahat menev�t kunnossapitoon: talvihoitoon ja teiden p��llyst�miseen. Kyseess� on 27 miljoonaa euroa. Kuka viel� kehtaa marista teiden huonosta suolauksesta, aurauksesta tai lanauksesta?
Aika monikin, koska parannettavaa on kunnossapidossa ainakin aiempina vuosina ollut. Sit� paitsi monet toimet ovat olleet paremman puutteessa tehtyj� yksitt�isi� h�t�keinoja. Paikataan tiess� olevia koloja massalla, joka ropisee ajan mittaan pois. P��llystet��n uudelleen p�tk� tiest�, jonka pohjan vaillinnaisuudet aiheuttavat kuitenkin uutta routimista. Suolataan liukasta kohtaa jatkuvasti, kun tien kallistukset aiheuttavat vaaraa.
N�iden asioiden edess� Jukka Lehtinen ja muut ELY-keskuksen tieviranomaiset ovat kuitenkin avuttomia. Rahaliikennett� ohjaa valtio. Autoliiton mukaan autoilijoilta ja motoristeilta ker�t��n vuosittain noin 7 miljardia euroa, ja tiest�n rakentamiseen ja yll�pitoon palautuu siit� noin 700 miljoonaa euroa. Suomen tiest�n korjausvelkaa on kertynyt 1,5 miljardia, ja luku kasvaa koko ajan. Suomen henkil�liikenteest� teit� pitkin kulkee 93 prosenttia, ja siit� henkil�autoa k�ytt�vien osuus on 80 prosenttia. Tiet ovat meille siis t�rke�� omaisuutta.
Rahan mahti on k�sitt�m�t�n. Rahalla on kumma vaikutus ohjata asioita ties mink�laisiin tavoitteisiin. Rahan puute taas tekee kovin toimettomaksi. V�lill� isojen summien haltijoiden toimet tuntuvat k�sitt�m�tt�milt�, eik� niille voi yksitt�isen� kansalaisena yht��n mit��n.
K�velen Innovasta pois aika mietteli�iss� tunnelmissa. Keskustelusta j�i paljon muistiinpanoja, mutta varsinaisia suur-uutisia ei juuri lainkaan. Monien tiehankkeiden tilanteen olisi voinut jo ennalta arvata: aletaan tehd� sitten, kun rahaa saadaan.
K�velless�ni Lutakonaukion l�pi katselen koristeellisia yksityiskohtia. Pihaan on pystytetty ruosteisia rautapalkkeja kai henkim��n alueen teollisesta historiasta. Koko alue on kivetetty vimeisen p��lle, ja valaistus on toteutettu n�ytt�vyyden ehdoilla. Autoni on maanalaisessa parkkihallissa, johon p��see kannen alle painetulta Satamakadulta.
Niinp�. Joskus isojen summien haltijoiden toimet tuntuvat k�sitt�m�tt�milt�.
Seuraava kirjoitus | Kaikki kirjoitukset | Edellinen kirjoitus
apks.fi Youtubessa
Tilaa RSS-sy�te